Monissa johtoryhmissä keskustelu AI:sta kääntyy ennemmin tai myöhemmin tahtiin. Yksi hallituksen jäsen haluaa vauhdittaa, toinen jarruttaa, ja kukaan ei pysty osoittamaan täsmälleen, mistä näkemyseroista on kyse. Tämä ei johdu siitä, ettei asiasta haluttaisi päästä yksimielisyyteen. Se johtuu siitä, ettei ole yhteistä kuvaa siitä, missä organisaatio nyt on. Ilman sitä kuvaa jokainen kannanotto tahdista on mielipide, ja mielipiteitä on vaikea sovittaa yhteen. Miksi johtonne on eri mieltä AI-tahdista kuvaa tätä kaavaa yksityiskohtaisemmin; tämä sivu käsittelee työtapaa, joka puuttuu siihen.
hybridresourcingin kypsyysmittaus ei aseta yhtä mielipidettä toista vastaan. Se asettaa seitsemän ulottuvuutta rinnakkain — mukaan lukien organisaatio, IT-infrastruktuuri ja tiedonhallinta — ja määrittää kullekin ulottuvuudelle tason: baseline, foundation, activation, insight tai intelligence. Tämä ei tuota arviota ambitiotasosta, vaan kuvauksen siitä, missä organisaatio tällä hetkellä on, ulottuvuus kerrallaan.
Tärkeintä tässä on järjestys. Perustavanlaatuiset ulottuvuudet menevät riippuvaisten edelle, ei koska se olisi mieltymys, vaan koska se on järjestys, jossa asia toimii. Organisaatio, joka on tiedonhallinnan osalta vielä baseline-tasolla, ei voi saavuttaa activation-tasoa riippuvaisessa ulottuvuudessa, vaikka hallitus sitä kuinka toivoisi. Mittaus tekee tämän riippuvuuden näkyväksi sen sijaan, että se oletettaisiin.
Osa, joka muuttaa tahtia koskevaa keskustelua enemmän kuin mikään muu, on plot-kierros. Useat organisaation ihmiset — hallitus, johto ja usein myös ne, jotka tosiasiassa tekevät työn — pisteyttävät samat seitsemän ulottuvuutta toisistaan riippumatta. Vain sen jälkeen pisteytykset asetetaan rinnakkain.
Mikä silloin tulee näkyväksi, on hajonta. Ei yksi luku, vaan sarja arvioita, jotka poikkeavat toisistaan, ja juuri näissä eroissa keskustelu normaalisti jumittuu. Jos toimitusjohtaja arvioi tiedonhallinnan ulottuvuuden insight-tasolle ja tietohallintojohtaja foundation-tasolle, tämä ero ei ole enää tunnelma kokouksessa. Se on luku, joka vaatii selityksen. Miksi joku pisteyttää korkeammin kuin toinen? Mikä oletus on sen taustalla? Plot-kierros siirtää keskustelun tahdista oletuksiin, ja oletuksia voi testata.
Mittaus ei määrää tahtia. Se ei anna räätälöityä neuvoa, ei suositusta siitä, mitä organisaation pitäisi nyt tehdä, eikä ennustetta siitä, kuinka kauan kestää siirtyä yhdeltä tasolta toiselle. Se riippuu liian monista tekijöistä, joita mittaus ei tunne — toimialakontekstista, käytettävissä olevasta kapasiteetista, aiemmista investoinneista — jotta siitä voisi esittää lausunnon, joka olisi enemmän kuin arvausta.
Mittaus ei myöskään takaa mitään tuloksista. Korkea pisteytys yhdessä ulottuvuudessa kertoo jotain nykytilasta, ei siitä, mitä organisaatio aikoo sillä tehdä tai mitä se tuottaa. Ja mittaus on hetkittäinen tila; se vanhenee. Kuinka usein kypsyysmittaus pitää tehdä uudelleen käsittelee kysymystä siitä, kuinka pitkään pisteytys on käyttökelpoinen, ja vastaus on: lyhyemmän ajan kuin hallitukset usein odottavat, erityisesti organisaatioissa, jotka ovat vasta aloittaneet muutoksen.
Mitä mittaus ei myöskään tee, on tehdä keskustelusta tarpeettoman. Se siirtää keskustelun paikkaan, jossa se on tuottavampi, mutta hallituksen ja johdon on yhä käytävä se itse — keskenään, siitä hajonnasta, jonka plot-kierros paljastaa.
Matala pisteytys yhdessä perustavanlaatuisista ulottuvuuksista ei ole kielteinen arvio. Se on kuvaus siitä, missä organisaatio on, ja tämä kuvaus vaatii päätöksen: rakennetaanko ensin, vai edetäänkö kuitenkin riskistä huolimatta. Mitkä kaksi skenaariota liittyvät matalaan pisteytykseen selittää, mitkä kaksi reittiä ovat auki, esittämättä toista parempana kuin toista. Tästä syystä tämä mittaus ei myöskään anna neuvoa: mikä reitti sopii, on organisaation itsensä harkittava asia, ei työkalun, joka vain mittaa.
On hyvä pitää tarkkana ero sen välillä, mitä tämä mittaus tekee ja mitä se ei tee. Mikä on ero AI:n kantamisen ja AI:n haltuunoton välillä tekee tämän erottelun näkyväksi: tämä mittaus koskee kantokykyä, ei sitä, mitä tehtäviä AI voisi ottaa hoidettavakseen. Se, joka katsoo vain chat-ikkunaa arvioidessaan, onko organisaatio valmis, jättää huomiotta suurimman osan siitä, mitä on vielä rakennettava — mitä ette näe, jos tunnette vain chat-ikkunan näyttää, mitä sen ulkopuolelle jää.
Kypsyysmittaus, mukaan lukien plot-kierros, on vielä kehitteillä. Se, joka haluaa käyttää tätä jo nyt, voi liittyä jonotuslistalle; vielä ei ole valmista työkalua, joka olisi täytettävissä. Jos haluatte etukäteen tietää, kuinka kypsältä organisaationne tällä hetkellä vaikuttaa, kuinka kypsä organisaationne on AI:n suhteen antaa ensimmäisen suunnan, ilman täyden mittauksen tarkkuutta.
Kun on selvinnyt, kykeneekö organisaatio kantamaan AI:ta, jää vielä avoimeksi erillinen kysymys: mitä AI kyseisessä organisaatiossa tosiasiallisesti voi ottaa hoidettavakseen. Se on eri mittaus, eri asteikolla. FTE TO AI:n työscan laskee tehtäväkohtaisesti, kuinka suuri osa työstä on AI:n hoidettavissa, perustuen tehtäviin sellaisina kuin niitä nyt suoritetaan. Tämä sivu koskee valmiutta, työscan koskee sisältöä — ja molemmat vastaukset tarvitaan, ennen kuin tahtia koskeva keskustelu tulee todella konkreettiseksi.
Vraag maar wat er moet staan voordat AI in uw organisatie kan landen.
Answers come from this site’s knowledge base. Not tailored advice, and not a scan of your company.